Henriikka Keskinen

Membrane voi olla muutakin materiaalia kuin kangasta. Kangasta käytettäessä “kuori” tarvitsee kehikon, joka voi olla geneerinen tilakehikko tai suunniteltu muodon tueksi.

Kurssin satoa. Rakensin pohjan poraamalla kaksinkertaiseen puulevyyn reikiä. Kehikkona on käytetty hiilikuitua, jota on taivutettu. Kangas on lycraa, joka on venytetty siimalla. Kun ryppyjä ei ole, voimat ovat tasaisesti jakautuneet. Tietokonemallintamiseen käytettiin Rhinocerosta ja dynamic relaxation-sovellusta.

Tuloksena on ideamalli katosmaisesta tai telttamaisesta tilasta.

Rakennusopissa saunamökin lupakuvien piirtäminen käsin sai jatkoa keväällä 2008 kerrostalon lupakuvien piirtämisen myötä. Alue oli rajattu neljäsosaan kerrostalosta niin, että piirustuksissa tuli huomioida pohjakerros perustuksineen, keskikerros erilaisine välipohja- ja seinäratkaisuineen sekä ylin kerros kattorakenteineen.

Ulkoseininä on betonikuorielementti ja ratkaisu on kustomoitu siten, että kuorielementtiä on käytetty julkisivuelementtinä jatkuen alaosan kylmästä seinästä keskikerroksen erkkerin lämpimäksi seinäksi ja ylhäällä vielä terassin kaiteeksi — saumatta. Kuorielementti mahdollistaa esimerkiksi graafisen aiheen. Välipohjana käytettiin ontelolaattaa.

Piirustuksiin kuuluu julkisivupiirros, rakenneperiaate, pohjapiirustukset mitoituksineen, leikkaus sekä lukuisia rakennedetaljeja erilaisista liittymäkohdista. Työvälineenä on käytetty ensisijaisesti ArchiCadia.

Rakenneperiaatteessa esitetty kantavat rakenteet ja ontelolaattojen asemointi.

Keskikerroksen pohjapiirustus. Pohjakerroksessa liiketilaa. Harjoituksena oppia moduulilinjojen ja mitoituksen + merkintöjen oikea käyttö. Siisteys oli myös tärkeä asia, jotta piirustus on helposti luettavissa.

Rakenneleikkaus. Vasemmalla nähtävissä betonikuorielementin käyttö koko rakennuksen korkeudella. Kuorielementin koko on rajoitettu kestävyyden ja siirreltävyyden sekä asennettavuuden mukaan.

Muutama erikoisempi rakennedetalji.

Kandidaatintyön tehtävänantona asuntosuunnittelun kurssilla oli pienen kerrostalon suunnitelma Tampereen Tammelaan. Reunaehtoina muun muassa: vähintään kolme kerrosta (hissi), neljää eri asuntotyyppiä, noin 1000 m2 huoneistoalaa sekä pysäköinnin ratkaiseminen tontilla.

Rakennus muodostaa kortteliin kolme eriluonteista pihaa. Rajatulle sisäpihalle on kaksi käyntiä, Pinninkadulta sekä Vellamonkadulta. Tammelan vanhemmassa rakennuskannassa on tavoiteltu umpinaista korttelirakennetta, mutta tavoite on jäänyt yleensä täydentymättä. Tässä kortteli on rakennettu umpinaiseksi nykyaikaisella tavalla, mutta myös ajallista kerrostumaa säilyttäen, kuten jättämällä vihervyöhykkeen päädyssä oleva palomuuri osittain näkyviin.

Pinninkadun puolelle muodostuu siirtymä katutilasta rakennukseen, jolle on saatu luonnetta tiilimateriaalilla rakennuksen jalustaosassa, ulosvedetyllä massoittelulla asuinkerroksissa sekä istutuksilla. Portaan linjassa oleva nosto länsijulkisivussa viittaa Tammelan teolliseen historiaan ja rautateihin. Se myös ottaa kantaa Pinninkadun harjakattoisiin päätynäkymiin. Julkinen etupiha toimii liikevirtojen kaappaajana Tammelan puistokadulta katsottuna veistosmaisine oleskelualueineen. Öisin valaistu penkki/liukumäki toimii päivisin valoaukkona pysäköintihallille. Katutasossa olevien liiketilan ja yhteistilan sijainnit aktivoivat pihaa ja piha taas tukee tilojen saavutettavuutta.

Rakennuksen julkisivuissa on kaksi päämateriaalia, puhtaaksimuurattu tiili ja sinkkipellitys. Julkisivu jatkuu samana materiaalina katolle, joka on moderni viittaus Tammelan rikkaaseen kattomaailmaan. Koska seinän ja katon raja on häivytetty, kerrostaloon voi myöhemmin lisätä esimerkiksi kattoikkunoita. Materiaalivalinnat korostavat jalustalle nostetun asuinosan ja yhteisten tilojen katukerroksen luonne-eroa.

Kaikista asunnoista avautuu T-muotoisen massoittelun ansiosta näkymiä vähintään kahteen ilmansuuntaan. Ranskalaiset parvekkeet on sijoitettu pääosin pihan puolelle. Näkymät rakennuksesta ovat eriarvoisia eri korkeusasemissa ja tätä on korostettu ylimpien parvekkeiden vaihtelevalla sijoittelulla. Asuntojen tilallista vaikutusta tehostavat alaslasketut katot, jotka muodostavat ”koteloitua” tilaa. Oleskelutilat on sijoitettu korkeaan osaan, jossa ylimmissä kerroksissa myös katto on viisto. Ylimmän kerroksen kolmiossa on optio parviratkaisuun, mikäli lisätilaa tarvitaan.

Asuntojakauma
1 h + k 54,6 m2
1 h + k 56,1 m2
2 h + k + s 72,2 m2, 2 kpl
3 h + k 80,1 m2, 2 kpl
3 h + k + s 86,3 m2, 2 kpl
4 h + k + s 108,6 m2, 2 kpl

Kerrosala 1346,8 m2
Tilavuus 5819,52 m3

Julkisivu etelään

Julkisivu länteen

Julkisivu pohjoiseen, sisäpihan puolelle.
Katkoviivat kuvaavat olemassaolevaa rakennuskantaa

Leikkaus A-A

Leikkaus B-B

Esimerkit kerrospohjista

3. kerros

5. kerros (ylin)